|
Uusi vuosi, vanhat kujeet? |
Tämä jo perinteeksi muodostunut vuoden avaus loppiaisen tekstillä on jälleen tosiasia.
Viime vuosi oli pitkälti kokeilujen vuosi blogissa, sillä tällöin tuli uusia tageja, ja niiden lisäksi tuli myöskin satunnaisia kuvapostauksia, joita taas aiemmin blogissa ei olla juuri nähty.
Se, jatkuvatko ne tänä vuonna on vielä hieman epäselvää, mutta koska vielä varastossa on julkaisematonta materiaalia niiden saralta, on aika todennäköistä että kyllä niitä vielä nähdään.
Deathtime myös (jos Luoja suo) palaa uuden materiaalin kera (
lue tarkemmin täältä).
Samalla kun runokirja
Antologia Apokalypson on määrä saada seuraaja (HUOM: nyt kauppa on taas pystyssä ja tätä lukiessa latauslinkki päivitetty - klikkaa tästä tekstistä taikka oikealla näkemästäsi the Networkin luettelosta - kiitos).
Joten on selvää että kyllähän nyt jotain blogissa tulee tulevana vuonna tapahtumaan.
Ehkäpä myös ne perinteisemmät postaukset saavat nyt taas enemmän jalansijaa, ja onpahan pari viime vuodelta jäänyttä muhevaa juttua, jotka voidaan nähdä jo ihan lähiaikoina.
Allekirjoittanut on muuten tutustunut joululahjaksi saamaansa erinomaiseen fuzz-palikkaan.
|
Se näyttää tältä. Kiitos. |
Tämä voi totta kai hirvittää kitaratraditionalisteja, ettäkö fuzz ja vielä tuollaisessa muodossa, noh, itse pidän sellaisia puheita suorastaan anti-rock-puheina, koska rockhan on nyt aina jonkin verran kapinaa totuttua vastaan, joskin se on samalla hyvin konservatiivista.
Mikä tässä palikassa on kyseessä, on siis fuzz-efekti, sekä minivahvari jonka voit liittää korvalappuihin tai vaikka AUX-liitännän kautta kotistereoihin. Tämä on suorastaan nerokas keksintö, etenkin jos naapurit eivät suvaitse kotistudioharrastusta (nimim. kokemusta on).
En toki väitä että tämä pääsisi niiden alkuperäisten fuzz-efektien tasolle, mutta kyllä tämäkin toimii.
Tosin yllätyin sitä, että tosin kuin muiden raskaiden säröjen kohdalla, on fuzz täysin oma maailmansa. Home Studion "Pikku C"-kitaralla (ohuet kielet, viritetty C:hen) se toimi kuin unelma, mutta jostain syystä haasteelliseksi tuli "Iso C" (paksut kielet ja C-vire), etenkin kun tämä kitaravanhus on varsinainen taitelija, joka on vireessä kun siltä tuntuu, ja jos se ei suostu virittymään, niin ei sitä siihen pakottakaaan voi. Sopii hyvin allekirjoittaneeseen. (Siinä missä tämä uudempi tulokas on taas kuin ihmisen mieli, ehkä jopa sitäkin hieman paremmin toimiva, ja sillä tehdään tarkka, kirugista instrumentointia muistuttava työskentely Home Studiossa).
|
Kaverit näyttävät tältä. Kiitos jälleen. (Vasemmalla "Iso C" ja oikealla "Pikku C") |
Kuitenkin kun osuu yhteen sopivan ajoituksen kanssa, isolla C:llä löytää kitarasta ja tuosta efektistä vielä kerran, täysin uuden maailman. Näin ollen vuoden 2014 lopussa äänitetyllä 28 biisin demolla ollut, ja melko vanha, peräti vuoden 2012
The Brutal Aesthesthetichin jälkeen ensimmäisten joukossa alulle laitettu biisi
Bright Side/Suicide, joka äänitysten jälkeen herätti lähinnä kummastusta ja tunteen siitä, että "tämä ei varmaan koskaan päädy valmiiksi, vaan osat lähtevät uusiokäyttöön", tuntuisi olevan tuon mainitun fuzzin ja kitaran soitanolle paikoin kuin naputettu. Kappale on tyyliltään hieman erikoinen sekoitus deathmetallia sekä grungea, ja onpahan siinä hieman progea ja punkkiakin, tempojen vaihteluiden mennessä aina kaahailuista laahailuihin. Luoja yksin tietää mitä siitä vielä tulee. Me muut saamme sen selville sitten myöhemmin.
Vaan vielä tähän loppuun kaupallinen tiedote.
Tänään vielä voi
XeimianDesign:ista tilata kännäkän kuoria -25% alennuksella.
Se on voimassa enää tämän päivän, ja kuoret voit lunastaa itsellesi tuolla alennuksella kun käytät seuraavan koodin: UNDERCOVER
Lisäksi ihan uusi kampanja alkaa tuota pikaa, joten seuraile blogia sillä silmällä!
Ja mikäpä sopisi paremmaksi esimerkiksi fuzzista, kuin seuraava klassikko.