Tässää on ensimmäinen reseptit-sarjan julkaisu, tervetuloa nautiskelemaan. Tämän sarjan ideana on esitellä siis erinäisiä allekirjoittaneen joko luomia tai löytämiä ruoka- ja juomareseptejä.
Vaan nyt asiaan. Tässä twiitissä olevan kuvauksen pohjalta tuli rakennettua tämä "James Bond spaghetti". Kyseisen ruoan alkuperä on 360°-Restaurant Piz Gloriassa (Schilthorn, Sveitsi), ravintola jossa James Bond vieraili seikkailuillaan.
Söin tänään pistaasien sijaan pekaaneja, vastoin illan Bondin teemaa, mutta jos tätä valmistaa, niin se sopinee jokaiseen Bondiin. 🤔#setämiessummerpic.twitter.com/wPmWWNlsXY
Oliiveja (allekirjoittanut käytti vihreitä, mustia suositellaan niille joille vihreät on liian oliivin makuisia)
Nakkeja (tässä versiossa käytettiin Wilhelmin nakkeja, mutta reseptissä olevat chipolatas-makkaroita lähimpänä oleviksi voisi mainita joko natsimarketin ne pienet pekonijuustomakkarat tai jopa bratwurstit - kyseessä on aamiaismakkara, mausteisehko)
Herkkusieniä (saa olla tuoreita tai purkista, allekirjoittanut käytti tuoreita)
Pastan virkaa toimitti Barillan "pronssipasta" (aka. Barilla Al Bronzo Spaghetti), joka on erityisen hyvä kastikkeen kannalta: "Erikoispronssimuotti antaa pastalle täyteläisen koostumuksen ja vahvan tekstuurin: pastan karhean pinnan ansiosta pastakastikkeet tarttuvat siihen paremmin."
Tämä oli helppo valmistaa: ensiksi paistetaan pekoni, pistetään sivuun ja levolla olevan pekonin päälle Tabascoa kunnolla. Sitten paistetaan pilkotut sienet ja nakit - voi toki nämä kaikki paistella keskenäänkin kyseisen pekonin rasvassa (ravintola joka tätä tarjoilee ei tosin pilko nakkeja).
Kun kaikki on paistettu, ympätään koko setti kattilaan jossa on tomaattimurska, johon vielä laitetaan pastan keitinvettä. Tätä keitellään kasaan jokunen minuutti miedolla lämmöllä ja sen jälkeen ruoka on valmis. Erinomaista purtavaa kun katsoo 007-elokuvia.
Jälkisana: Tämä onnistui todella hyvin! Maku oli sellainen tulisehkon kirpsakka, johtuen tomaatin ja Tabascon hapoista, myöskin oliivien mausta - tätä voi halutessa leikata kermalla tai lisätä ruokaa vähän sokeria.
Lopuksi vielä kohtaus On Her Majesty's Secret Service -elokuvasta, juurikin kyseisestä ravintolasta:
PS. Tässä tekstissä testattiin samalla Bloggerin uutta automaattilinkitysominaisuutta, joten nuo linkit voivat johtaa aivan minne sattuu, mutta mitä sitten?
Tuli tässä jokin aika sitten sairasteltua. Ja jos tarkkoja ollaan, niin vieläkin on toipilainen olo. Tämä tauti iti kauan, ja iski sitten aika aggressiivisesti. Ehkä merkittävimmät oireet olivat niskat, jotka olivat jäykät kuin teräsputki ja sitten sellainen yleinen uupumus.
Huhhuh, on melkoinen tunne, kun heräät yöllä hirveässä kuumeessa. Näin kuumeunia Star Warsin maailmasta ja koin olevani eräänlainen Adam-Kadmon. Mittasin myöhemmin kuumeni ja sitä oli vielä 38 astetta. 🤒
Tässä kuitenkin jokunen hyödyllinen vinkki, jos lukija kokee jotain samaa, sillä tällaista lienee ns. liikkeellä.
Puhdas-merkki muuten myy aitoa, jauhettua ginsengia. Sitä voi käyttää sellaisenaankin, mutta tein sitä ns.virallisella tavalla: 5gr n. puoleen litraan vettä, kiehutetaan miedohkolla lämmöllä, kunnes vedestä puolet jäljellä. Otetaan 3krt/päivä. (Lisäsin sen tuon kanan liemeksi.) https://t.co/C1pUq52OWy
Olen noudattanut myös muita kiinalaisen lääketieteen oppeja. Kuten "Pidä kuume nälässä" -opetusta. Olen syönyt vain sen kanan - joskus kuuden maissa aamulla.
Äsken tosin söin Carmolis-karkin, mikä sisälsi hunajaa ja inkivääriä; suloinen silaus. pic.twitter.com/EYgAGLI4NN
Hyödynsin hoidossa myöskin akupainantaa. Näitä käytin, sekä muitakin.
Etenkin tässä tapauksessa minulla oli ollut jo hyvän aikaa niskat todella kipeät ja jäykät. Silloin etenkin tuo feng chi on avuksi. He gu, eli "peukaloräpylän" painaminenkin on yleinen että hyödyllinen keino. pic.twitter.com/mdOej8l6rP
Etenkin näin talviaikaan tämä vinkki tulee tarpeeseen, sillä sitkeästi lukkosulan tarpeessa olevat lukot kummasti korjaantuvat kun niihin käyttää tätä ihmeainetta.
Tämä ohje on pakko jakaa, sillä on tämä sen verran hyvää.
Vaan, menkäämme siis heti asiaan, ettei tästä tule klassinen nettiresepti, jossa jaetaan muutaman liuskan verran omaelämänkerrallisia elementtejä.
Kotona tehdessä kebab paistetaan siis runsaassa voissa. Kun kebab laitetaan paistumaan, lyödään mukaan kokonainen chilipippuri - tällainen voissa grillattu chili voittaa mennen tullen ne säilykeversiot, kokeile jos et usko!
Kun kebab alkaa olla kypsää, heitetään mukaan kuutioitu tai viipaloitu tomaatti ja kummaltakin puolelta kypsennetty chili siirretään sivuun.
Lautaselle levitetään jäävuorisalaattia, turkkilaista jogurttia tai smetanaa. Tähän lisätään chili, tomaatit ja kebab. Näiden päälle majoneesi (esim. aiolia) ja kebabkastiketta. Jos majoneesia ei ole, ei se haittaa, sillä kebabkastike ja aito turkkilaisen 10% jogurtti riittävät mainiosti!
HUOM! Et ole koskaan syönyt näin hyvää (koti)kebabbia.
Mielenkiintoista! #Deathtime'n uusimmalla albumilla on biisi nimeltään #Sisu. Tässä on siitä syvempää oivallusta. Mielenkiintoista että sen elementtinä on maa (ja vesi) - biisissä mainitaan "Maan enkeli"(#Uriel). https://t.co/eMRYiMxpbQ
Kukaan, joka on koskaan tehynyt mitään päämäärätietoista, luovaa tai muuten merkittävää, joka tulee tehdä yleensä yksin, on tuskin ollut kohtaamatta näitä "veijareita".
Mistäkö on kyse?
Lue lisää alta (n. 2 minuutin lukuaika) ja rullaa alaspäin tarvittaessa - tämä on näet samalla uuden teknologian testi:
On tullut aika antaa pienoinen jälkilausunto aiemmin valmistetusta simasta.
Sitä tehtiin siis kaksi erää, molemmat samaisesta peruserästä, eli:
Perussatsi
Katajanmarjasima
Jälkimmäinen on muutamissa aiheesta kiinnostuneissa herättänyt kysymyksiä - miltä se maistuu, miten sitä tehdään?
No, ohjehan on edellisessä tekstissä, tässä kuitenkin kerrotaan miten se lopulta tehtiin ja miten se onnistui.
Tekokeinoksi valikoitui ns. varman päälle ottaminen. Eli katajanmarjat laitettiin kokonaisina simaan, ja annettiin muhia siellä.
Lopputulos?
Tämä keino on äärimmäisen hidas, mutta lopulta melko palkitseva.
Miksi?
Koska maku katajanmarjjoista tarttuu todella hitaasti simaan. Simaa oli 5 litraa, ja joukkoon heitettiin yksi purkillinen katajanmarjoja. Tämä tapahtui joskus toukokuun aikoihin. Alussa, ensimmäisen kuukauden aikana tuskin edes maistoi katajaista makua, vaikka siman määrä väheni jokaista maistokertaa kohden. Vasta heinäkuussa, sen puolivälissä, saattoi sanoa että sima maistui katajaiselle - kun sitä oli enää pari litraa, mutta marjojen määrä sama.
Joten, tämä on huono keino valmistaa nopealla aikataululla katajanmarjasimaa. Mutta erinomainen jos aikaa on, tai jos olet hieman arka katajanmarjan suhteen - näin makua tulee hyvin hitaasti, joskin tuoksu tarttuu jo ensimmäisen kuukauden, puolentoista, aikana.
(Nyt kyseinen sima on juotu, joten siksi tämän jälkiraportin saattoikin antaa juuri nyt - säilytin tarkoituksella kyseistä juomaa mahdollisimman pitkään, jotta kypsymisen eri asteet olisi tulleet ilmi).
Entä sitten itse sima?
Idea valmistaa sima viinihiivalla, oli juuri niin hyvä, kuin mikä oli arviokin.
Simasta tuli maukasta ja makeaa maultaan, paljon, paljon puhtaamman ja paremman makuista kuin pikahiivalla valmistettu.
Ainoa ongelma tässä on vain se, että makeus tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, ettei kaikkea sokeria ole tullut käytetyksi - ilmeisesti tämä sokeri on juurikin hunajaa. Sillä on itsepintainen tapa säilyä hyvin. Tämä ei sinällään haittaa, sillä hunajaviinimäisyys tulee näin enemmän läsnä. Samoin reseptissä käytetty malli, missä mukaan pistettiin normaalia sokeria, oli myöskin hyvä idea: ne muuttuivat alkoholiksi.
Mainittakoon, että katajanmarjasimaa ei lainkaan kirkastettu tai sen käymistä stopattu. Siitä voi vain sanoa, että kun nyt heinäkuussa sitä joi lasillisen, yhden oluen jälkeen, niin kyllä heilahti kuule!
Summa summarum
Reseptin toteutus meni oikein hyvin, ja isolta osin suunnitelman mukaisesti.
Viinihiiva kuitenkin vaatii pidempää käymisaikaa, ja ilmeisesti juuri hunaja pistää sille kampoihin, joten tämä kannattaa ottaa käyttäessä huomioon; mitä enemmän haluat prosentteja, sen enemmän käymisvaiheessa kannattaa käyttää normaalia sokeria.
Sama pätee katajanmarjasimaan, jos haluat parhaan tuloksen, anna käydä kokonaisten katajoiden kanssa se pari kuukautta. Muuten taas pikaisemmalla aikataululla murskaa rohkeasti vain katajat mukaan, ja vaikka poista sitten lapotessasi sima pulloihin.
On tullut aika julkaista simaresepti, hieman tyrnimpään simaan, sellaiseen joka antoi viikingeille aikoinaan puhtia purjehtia kuin huomaamatta Amerikan mantereelle, ja tehdä pari muutakin asiaa.
Lisäksi koska allekirjoittanut on tehnyt nyt monena vuonna simaa, mutta joka vuosi unohtanut reseptin ja uudelleenrakentanut sen, on jo ihan itsensäkin vuoksi se kirjoitettava johonkin mistä sen löytää.
Vaan nyt asiaan.
Allekirjoittanut onnistui rekosntruktoimaan reseptin muistikuvien ja internet-argeologian avulla. Niinpä tällä kertaa esitetään kantaresepti, ja sen variaatiot: vuoden 2019 uuden reseptin, kokeellinen sima + "Skyrim-sima", ja myös perinteinen ohje.
Eli, nyrkkisääntönä tehdessä simaa on kaksi muuttumatonta lakia:
Eniten tulee hunajaa, seuraavaksi eniten fariinisokeria. Puhdasoppisimmat käyttävät pelkästään hunajaa. Korkea suositus on juoksevalla hunajalla, jota myydään 1,5 l. pulloissa kuten Samin hunaja. Juokseva kun on näissä panimohommissa se tarkoituksenmukaisin hunajamuoto. Tämä ratkaisu myös säästää rahaa, sillä kilohinta on pienempi, eikä näin tarvitse kannella pieniä purnukoita mukanaan. Yleensä myös tähän purnukkaan jää vielä hunajaa, joten voit ne käyttää sitten muuhun tarkoitukseen.
Sima on hieno juoma, jossa ei ole viinimehua, vaan se on ihan oma juomansa. Niinpä, on hiivan on oltava laadukasta, sillä siman makuprofiili rakentuu sen käymisaineista - sokereista ja hiivasta. Allekirjoittanut on käyttänyt aiemmin turbohiivaa, mutta siitä jää sivumakuja (valitettavasti, jos aiot tehdä siman vapuksi, on sinun käytettävä turbohiivaa - jos luet tätä julkaisuaikoihin - se on juotavaa, muttei niin hyvää), joten siksi viinihiiva, ellei jopa shampanjahiiva (puhtain käyminen ja prosentteja jopa 18%!) ovat niitä arvovalintojam joista pidetään kiinni.
Tämän vuoden kokeellisessa reseptissä sovelletaan 2+2+2-mallia, eli 2 kg hunajaa, 2kg fariinisokeria ja 2kg tavallista valkoista sokeria.
Syynä tälle on se, että nämä kaikki käytetään käymisen polttoaineena. Varsinainen makeutus hoidetaan jälkikäteen. Valkoinen sokeri on näissä hommissa hyvä, sillä se on varsin mautonta ja jopa erään allekirjoittaneen kotipanimokaverin mukaan "parempaa kuin panimosokeri". Se on hyvin jalostettua ja menee helposti niin hiivaan kuin ihmiseenkin. Siksi allekirjoittanut nyt käyttää sitä polttoaineena, ja sitten myöhemmin makeuttaa edellä annetulla hunaja-fariinisokerisuhtella siman.
Toinen syy on siinä, että hunaja on turhan antiseptistä ollakseen käymisystävllistä, siksi sitä ei esim. suositella kombuchaan. Alkuperäinen sima, eli hunajaviini, tosin käytettiin pitkiä aikoja spontaanilla käymisellä.
Eli ensiksi otetaan kokeellinen resepti - alla perinteinen, kuten huomaa, kyseessä on vain pieni variaatio perinteisestä:
2+2+2-resepti
2 kg hunajaa
2 kg valkoista sokeria
2 kg fariinisokeria
Viinihiiva + ravintosuolat (tulevat yleensä mukana)
0,5-1,0 kg luomusitruunaa (allekirjoittanut ei suosi simassaan hedelmävahoja ja torjunta-aineita, jos lukija suosii, niin suit yourself, kuten täällä Amerikassa sanotaan).
Rusinoita paketillinen (Vapaaehtoinen. HUOM! Nämä eivät ole mukana vain koristeina, vaan nämä ovat rakenteellinen osa jokaisessa kotiviinilaitossa)
21 litraa vettä
Perinteinen resepti
4 kg hunajaa
2 kg fariinisokeria
Viinihiiva + ravintosuolat
0,5-1,0 kg luomusitruunaa
Rusinoita
paketillinen
21 litraa vettä
Laita viinihiiva tekeytymään lasilliseen haaleaa vetta - liian kylmä nukuttaa hiivan, liian kuuma tappaa. (Kun hiiva alkaa turvota lasissa, se on aktivoitu ja nälkäinen.)
Keitä kolmisen litraa vettä kiehuvaksi. Sekoita siihen niin paljon sokeria kuin mahtuu. Heitä seos käymisastian pohjalle. Kaada käymisastiaan loputkin sokerit mukaan (voit toki tässä kohtaa vasta lisätä alunperinkin kaikki sokerit). Lisää haaleaa vettä 21 litran rajaan saakka. (1. litran on ns. maan osuus, eli osuus joka kaadetaan maahan, koska siihen laskeutuu ja jää kaikki ns. "käymislaskeuma".)
Tämän pitäisi varmistaa, että saat heti käymisen alkuun - vesi on soveliasta lämpötilaltaan ja hiivakin aktivoitunut.
Heitä mukaan vielä sitruunat ja rusinat.
Anna käydä 2-3 viikoa, sitten se on hänessä.
Käymisen jälkeen ja muita pointteja
Käymisen jälkeen voit älkimakeuttaa siman maun mukaan. Tällöin pääasiallisena makeuttajana tulisi olla hunaja. Tietty myös valkoinen sokeri hoitaa varsin mallikkaasti makeuttamisen, mutta ei tuo sitä simalle ominaista makua. Joten, koska me emme ole tässä tekemässä kiljua, niin siksi allekirjoittanut ei kannata ajatusta mennä halvemmalla ja sieltä mistä aita on matalin.
Kirkastaminen on mahdollista tehdä, mutta se proseduuri kuuluu enemmänkin viiniin. Siman on ok olla "pilvistä". Kirkastamainen toisaalta sitoo ja laskee juoman toksiineja, joten juoma on puhtaampaa ja täten vähemmän krapuloivaa.
Ravistele saavia käymisen aikana, niin saat kirkkaampaa ja hapottomampaa juomaa. Älä, niin saat hiilihapollisempaa. Allekirjoittanut on tätä koe-erää ravistellut, mutta vain vähän.
Käymisen pysäyttäjää on myös ok käyttää. Etenkin jos et aio käyttää juomaa täyttä kolmea viikkoa.
Bonus: Skyrim-sima
Samat aineet kuin edellä. Mutta mukaan heitetään katajanmarjaa. Tämä myös on kokeluvaiheessa. Mutta tällä hetkellä allekirjoittanut aikoo ottaa valmista simaa 5 litraa (kaupan 5 litran lähdevesiponttoonit, ovat edullinen ja loistava säilytysastia tähän tarkoitukseen, bubba), ja heittää siihen joko murskattuna (ota mitallinen simaa, heitä katajanmarjat joukkoon ja murskaa tehosekoittimessa ja heitä takaisin viiniin) tai sellaisinaan. Tämän suhteen ammutaan pimeään.
Tietoa on monenlaista liikkeellä. Esim. Yhden lähteen mukaan vain 4 kokonaista katajanmarjaa riittää pullolliseen (0,7l) simaa, liettualaisen reseptin ollessa 0,3dl kokonaista katajaa vajaaseen 4 litraan simaa.
Allekirjoittanut näillä näkymin käyttää n.0,5dl kokonaista katajaa 5 litraan simaa (kaupassa myyttävät katajanmarjapakkaukset sisältävät 22 grammaa katajaa, eli edellä annetun mitan). Sekä heittää vielä rusinoiden kaveriksi osaan normaalia simaa sen 3-4 katajanmarjaa. Jos tämä ei vie toivottuun lopputulokseen, niin ainakin saamme turvallisella määrällä simaa, arvokasta dataa siitä mikä ei toimi - lähes yhtä olennainen tieto, kuin se mikä toimii.
Tiesitkö? Katajanmarjat tuottavat simaan xylitolia, joka ei vain ole hyväksi hampaille, vaan se myös makeuttaa simaa?
DISCLAIMER: Allekirjoittanut ei takaa sitä, jos lukija
tätä simaa juotuaan luulee joko vaihtoehtoisesti olevansa 50-luvun Suomessa peltotöissä, tai
viikinki, joka taistelee lohikäärmettä vastaan. Joten, jos heräät (alasti) maistraatista, ja olet tavaroiden heittelyn sekä yleisen kukkoilun päätteksi höpissyt jotain parisuhteen rekisteröimisestä, ja vuohesta, niin tämä on sitten asia joka sinun täytyy ihan itse selvittää. Kuin myös se, jos matkoillasi törmäät johonkin tuntemattomaan tyyppiin, joka tivaa sinulta kymppitonnia vedonlyönnin johdosta.
Mutta pointtina onkin, että tähän mennessä keskiverto ihminen on jo rikkonut uuden vuoden lupauksensa (12.1. on se yleisin päivä). Joten, siksi tämä teksti ei tule myöhässä, vaan on nyt ajankohtaisempi kuin koskaa - tämä siksi, koska nyt tavan vuoksi tehdyt muodolliset lupaukset on pois alta, on aika tarjota tällainen tietopaketti parempaa vuotta silmällä pitäen:
Tämä herkku on jäänyt ikävä kyllä hyvin vähäiselle huomiolle Suomen jouluperinteessä. Noh, allekirjoittanut on sitä juonut jo vuosikaudet näin joulun alla, ja jouluna. Siispä miksi ei annettaisi Ultimaattista Munatotireseptiä myös lukijalle? Aivan, ei ole olemassa hyvää syytä moiselle.
4 dl Luomumaitoa
2 dl (luomu)Kuohukermaa
2 Omega3-munaa
2-3 rkl Hunajaa
1 tl Vaniljasokeria (ei vaniliini!)
2 dl Rommia (voi käyttää myöskin brandya tai viskiä)
Muskottipähkinää jauhettuna pinnalle.
Kuumenna kermamaito höyryäväksi. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää joukkoon kuuma maito ja alkoholi. Pinnalle muskottipähkinää.
Allekirjoittanut nauttii erityisesti Dean Martinin joululauluista, joten onkin suositeltavaa että myös lukija naukkailee munatotiaan näiden klassikoiden soidessa:
En tiedä mitä hävyttömyyksiä arvon lukija sai mieleensä tuosta otsikosta, mutta tämän kirjoituksen on määrä olla krapularuokakirjoitus - eräänlaisena jatkeena tälle tekstille.
Tuli mieleen vain kirjoittaa tämä tietoon jälkipolville, sillä edellisen kerran kun toista(tarkalleen ottaen näistä sitä rajua vaihtoehtoa) näistä herkuista alkoi tehdä niin kovasti mieli, muistutti se siitä, että minkälainen lahja maailmalle onkaan kyseessä. Siispä näistä kuuluu kertoa.
Raju
Taustaa: Kuten kaikki suuret herkut (tai ainakin melkein kaikki, esim. pizza lienee kuuluisimpia tällaisia herkkuja), niin myös tämä syntyi sattumalta. Oli nimittäin asiantila sellainen, että oli krapula ja nälkä, ja nämä ainekset ainoat jotka olivat saatavilla. Ja hyvä että oli, kuten edellä olevaa herkkua maistava voi todeta.
Ainekset:
Roka-kananuudeleita
Tuoreita herkkusieniä
Chilitonnikalaa (suositellut merkit: Pirkka tai Priima)
Ketsuppia tai sweet chili -soosia (ketsuppisuosituyksena Meiran ketsuppi)
Näin valmistat:
Laita nuudelit ja viipaloidut herkkusienet kiehuvaan veteen ja anna kiehua kolmisen minuuttia
Lisää tonnikala, kun kiehuminen on tapahtunut
Lisää ketsuppiraidoitus
Anna hautua
Nauti
HUOM: Aineksien suhteen merkit ovat yllättävän tärkeitä. Esim. ketsuppi ei saa olla maustettua, vaan normaalia, ja mielellään juuri Meiran. Toki, Heinz on allekirjoittaneen pitkäkestoinen suosikki muuten, mutta hieman makea tähän satsiin - ainakin sen perusversioon. Lisäksi Roka-kananuudeleita ei valitettavasti voi korvata. Ne ovat hyvin halpoja, eivätkä edes sellaisinaan kovinkaan hyviä. Vaan niiden salaisuus lieneekin siinä, että itämaisessa keittiössä käytetään ruuissa kanalientä, siinä missä meillä lihalientä, joten tämä makukomponentti on jotain mitä ei pidä sivuuttaa tässä ruuassa.
Miksi tämä sitten auttaa?
Seuraava tietoisku antanee siihen kysymykseen viitteen:
Eli aika moni kohta täyttyy stressiä helpottavien ruoka-ainesten listasta.
Lisäksi kuten tämä virallinen krapularuokalistaus sen kertoo, ovat tämäkät nuudelipohjaiset ruuat perinteisesti olleet krapulaherkkua. Kun miettii, niin tässähän on kaikki aina tulisuudesta rasvaisuuteen, ja sellaisestahan ne krapulikot tykkää. Unohtamatta miten tämä ns. potkustrattaa krapulaisen elimistön melko hyvin.
A few days later, I met up with a guy who explained why the food is so hot in this part of China. He said that it relates to ancient Chinese medicine, which is still very popular throughout many parts of China. This form of homeopathy often includes various hot spices. According to my friend, the idea is that these spices will make you sweat and that any toxins that are causing you illness will leave your body as a result.
Vaan eipä sillä, ei tällä yritetä mitään terveysruokaa larpata, vaan kyseessä on ihan rehellinen, helppo ja maistuva roskaruoka, mikä on varsin suosittu valinta krapulassa muutenkin. Hellä
Taustaa: Tämä hellävaraisempi vaihtoehto on erityisen hyvä, jos maha ei ota vastaan tuota rajumpaa vaihtoehtoa. Idea tähän lähti opiskeluajoilta, kun eräs opiskelukaveri otti ruokalassa pinaatikeiton krapulaansa hellimään. Tämä on tuunattu versio.
Pakastepinaattikeittoa
Herbamarea
2-4 kananmunaa
oliiviöljyä
Valmista/lämmitä keitto
Keitä kananmunat
Asettele munat keittoon
Ripottele päälle herbamarea
Pyöräytä päälle vielä "oliiviöljyspiraali" (kannattaa varoa ettei tule liikaa, tämä on merkkikohtaista tosin)
Koska pikkujoulusesonki lähestyy, on myöskin tee-se-itse-vinkit sen mukaisia.
Eli lyhyesti:
Laita kulhoon vettä, jääkuutioita ja suolaa pari ruokalusikallista, sekä juoma.
Syy miksi tämä viilentää juoman on siinä, että kun suola pakottaa jään sulamaan, imee tästä syystä tuo prosessi lähimmän lämmön itseensä - sen mikä on juomassa.
Näin halloweenin lähestyessä, mikäpä olisi mukavampi tapa piristää juhlia, kun lorauttaa hieman "vuosikertaa" karahvista umpikekkulissa olevien vieraiden pahvimukiin? Tai, miksi ei myös hieman selvempien vieraiden asianmukaiseen viskilasiin.
Tämä ohje on siis bourbonille, joten ihan joka puritaani ei siitäkään syystä tästä ihastu, mutta heistä me emme välitä (itse asiassa, paras tapa testata tämän vinkin toimivuutta on laittaa kyseinen snobi sokkomaistamaan kyseistä juomaa - tällöin joko hän tai vinkki toimii).
Joten, se vaatii seuraavat ainekset:
- Sherryä 1 rkl
- Nestemäistä savua 1/4tl
- Vaniljauutetta 1/4 tl
Ainekset mitataan ja sekoitetaan bourbonin (0,75l) sekaan, ja voilá köyhän miehen vuosikertaviski on hänessä! (Ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, on hän hyvin pian myös siinä!).
Näin Halloweenina on pakko sanoa, että ebolasta on se hyöty, että säästää pienen omaisuuden meikeissä ja puvuissa esim. mitä tulee zombie-kostuumeihin!
Tekstit
