Otetaan tähän väliin nyt tällainen old school -tyylinen kirjoitus. Ne ovat jääneet vähemmälle, sillä elämisen sijaan on ollut pääpaino tekemisellä.
Oliko se universumin johdatusta? Bussi jätti minut epätavalliseen paikkaan ja minähän jäin. Siinä sitten oli baari jossa en ollut käynyt vuosiin, mutta olin ajattellu, että joku päivä voisi sielläkin käydä. No, tuolloin tapahtuneen sattumuksen johdosta tuli eteen nyt tai ei koskaan -hetki.
Takauma: viime viikonloppu. #setämiessummer pic.twitter.com/XIAQbTRFfn
— XeimA (@XeimianTweet) June 8, 2026
Ja mitäs siellä?
Kaveri vuosien takaa tuli vastaan tiskiltä, tervehdin häntä: - You motherfucker! Ja siitähän lähti oivallinen ilta käyntiin, kuin wanhoina hyvinä aikoina: täynnä olutta, nikotiinipusseja, nuuskaa ja rommikolaa! Meininki oli kuin juopon Zen-munkin runoista, meidän puhuessa maailmaa radalleen, kerraten murto-osan siitä mitä oli tapahtunut.
(Oli siellä myös muutakin tuttua naamaa - mutten mene siihen nyt).
Tämä lienee universumin viesti siitä, että meistä jokainen on nyt saavuttanut aiemman aikajanansa saavutukset ja tästä starttaa seuraava aikajana - sain nimittäin rohkaisua seuraavaa kirjaprojektiani varten, enkä torjunut sitä lainkaan!
Kotimatkalla mieleeni tuli tämä biisi, parin muun ohella, mutta erityisesti tämä:
"And so little did you need to restore your peace of mind"
(Kuriositeettina: Edesmennyt setäni, joka inhosi metallia, sanoi tästä biisistä: - Laita taas se kappale tulemaan, missä on niitä klassisen musiikin soittajia. Sirrah oli klassisen musiikin opiskelijoiden metalliprojekti - edelleen parasta Puolasta).
Tekstit
