Nostalgiaa-sarjassa tullaan nyt 70-luvulle, jolloin huomio siirtyy infran ja teollisuuden maailmasta taiteeseen. Mikäpä sen parempi tapa tutustua aiheeseen, kuin tämä tuolloin suuressa nosteessa ollut taitelija Juhani "Juice" Leskinen kavereineen, joka tuolloin teki yhtyeineen biisit Kalevalaisen opiskelijakämpän olohuoneessa. Tuosta ajasta ainakin jotkut hänen kantansa muuttuivat, mutta juiceus oli silti havaittavissa.
Allekirjoittanutta tässä kiehtoo myöskin - kuten yleensä - miten tuo biisi oli tehty. Etenkin kun tuohon aikaan oli musiikissa ihan oma soundinsa, myöskin Juicella. Siltikään tuossa dokumentissa ei sovittu, että tehdään siitä nyt tämän kuuloinen, vaan biisi näytti syntyneen kuten mikä tahansa muukin biisi.
Ja tässä vielä se retrospektiivinen bonus. Tämä on vuodelta 1980, mutta tässä Juiceksi vakiintunut taitelija muistelee juuri tässä installaatiossa aiheena olevaa seitsenkymmentlukua:
Tämä klassikko oli alunperin 60-luvulla kirjoitettu mainoslaulu! Tämä tieto on siksi niin yllättävä, koska tuo "tule joulu kultainen" on jo usean vuoden lukenut allekirjoittaneen perheen joululahjakääreissä, eikä ihme, sillä kyseinen rullakin on jo vuosikymmeniä vanha.
Tällä videolla on kyseisen kappaleen lyhyempi, ja ilmeisesti alkuperäinen versio sekä otoksia 60-70-lukujen joulumainoksista - tämän ei siis ole tarkoitus olla ns. kaupallinen tiedote, mutta kun näissä vanhoissa mainoksissa nyt vain sattuu olemaan paljon otoksia menneiltä ajoilta.
Joten tämän myötä, hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta!
Alkaa uusi sarja, jossa teemme kuvan ja äänen avulla aikamatkan menneisiin vuosikymmeniin.
Me aloitamme Tampereesta, josta nyt on esityksessä vanhin allekirjoittaneen löytämän pienoisdokumentti/mainosvideointi.
Tuolloin ei ollut ratikkaa, vaan rollikka. Ei ollut Metsoa, vaan oli (vanha) kirjastotalo. Eikä ollut työttömyyttä, vaan oli Ratinan siltatyömaa.
Silloin olivat naiset ja miehet yhä säädyllisissä rooleissaan, alkaen kodista, edeten työpaikkoihin. Feministit eivät olleet kirkumassa, eikä soijapojat luimuilleet heidän helmoissaan.
Optimismi kukoisti, tunne siitä, että jälleenrakentaminen ei ollut vain käynnissä vaan edistymässä kohti aikaa parempaa.
Yhteiskunnan palvelut olivat nupullaan ja osa niistä jo kukkikin. Niistä ei puhuttu leikkauslistan artikkeleina, vaan ylpeydellä - vaikka olipa siellä myös vanhapoika Jörölä, aikansa kokoomuslainen rutisija, jonka mielestä hänen ei tule maksaa veroja, koska hän ei käy esim. Kirjastossa eikä ole milloinkaan sairastelut. Vaan siinä hänkin istuskelee valmiiksi katetussa yhteiskunnan pöydässä, röyhkeänä ja tyhmänä.
Tällainen minidokumenttisarja on syytä pistä jakoon, olenhan niin Juicen kuin nostalgian kuin fani. Tämä kyseinen dokumentti on vuoden 1983 marraskuulta, eli molemmat edellä olevat ehdot täyttyvät.
Osa 1.
Osa 2.
Osa 3.
Vielä se pitää sanoa, nyt kun viime kesä tuli luettua 70-80-lukujen underground-sarjakuvalehtiä, että vaikka ne ovat mustavalkoisia, ovat ne silti värikkäämpiä kuin tuo kasarin marraskuu. Mutta Juice toi siihenkin väriä, noine iloisine veikkoineen.
Koska tänä vuonna allekirjoittanut on virvoittanut eloon vanhan harrastuksensa, eli Madien (sekä muutaman muun vastaavan julkaisun) keräilyn, on se saanut myöskin aikaan uteliaisuuden siihen, mikä on netin tarjonta aiheen tiimoilta.
No, tällainen löytyi. Kyseessä tuon lehden tiimoilta tehty piirretty, ja koska se on vuodelta 1974, kuuluu se myöskin nostalgian maailmaan.