Tämä alunperin Molok-tekstin ohessa ollut katkelma on nyt siirretty omaksi tekstikseen, sillä siinä on sen verran mielenkiintoinen arvoistus ratkaistavana ja kaninkolo mentävänä.
Amos 5:26 on joskus käännetty väärin, tarkoittamaan Molokia, johtuen tämän kohdan monitulkintaisuudesta (Molok tarkoittaa kantasanansa perusteella kuningasta).
Mutta vuoden -38 käännös on kuitenkin hyvin lähellä oikeaa, sillä se menee seuraavasti: Te olette kantaneet kuningastanne Sikkutia ja Kijjunin-kuvianne, tähtijumalaanne, sitä, jonka te olette itsellenne tehneet.
Toinen käännösvaihtoehto voisi olla: [Mutta te] kannoitte Sikutia ja [sen?] kuvaa/pilaria, jumalienne (johto)tähteä, jotka teitte itsellenne.
Tämä siksi, koska sana miškān on taabernaakkeli kaikkialla muualla Raamatussa, kun taas tässä yhteydessä käytetty sikûṯ viittaa jumaluuden nimeen ensimmäiseltä merkitykseltään. Kijunin muut merkitykset taas ovat kuva tai pilari. Tähti tuossa lauseessa voi tarkoittaa Venusta, aamutähteä, viitaten kirkkaaseen johtotähteen. Aamutähti onkin universaalissa mielessä juurikin tällainen valon airutta tarkoittava arvonimi.
Tästä pääsemme mielenkiintoiseen havaintoon: Shalim (tai Šalām, Shalem) oli niin koverretun kuvan kuin tähtijumalankin nimi. Sen juurisana on ŠLM, josta tulivat myöskin juutalaisten Šalom (aleichem), muslimien salam (aleikum) ja Islam. Shalom ja salam molemmat tarkoittavat rauhaa, mikä johtunee siitä, että illan tullessa rauha laskeutui.
Tämä Shalim oli Elin ja Asheran tytär, illan jumalatar ja aamunkoiton jumaluuden, Helel ben Shaharin sisar, eli sen olennon joka on käännetty Raamatussa Lusiferiksi. Ehkä tässä on jokin yhteys Amosissa mainittuun Kijjuniin, jonka merkitys myöskin viittaa myöskin kaiverettuun kuvaan ja jumaluuteen?
Edellisessä installaatiossa tutustuimme aiheeseen Baal, Raamattu ja universalismit, saaden samalla selville, mikä oli Baalin oikea nimi.
Mutta on olemassa myöskin eräs toinen pahis, Molok, ja nyt esitämme saman kysymyksen hänestä: mikä oli tämän entiteetin oikea nimi?
Molok, tuo härkäpäinen jumaluus, jolle uhrattiin omia lapsia polttamalla ne - äidit jotka eivät voineet olla itkemättä, kun heidän lapsensa poltettiin elävältä, pilasivat tätä toimitusta tuolle hirveälle jumalalle.
Molok nimi juontuu sanasta MLK ja se tarkoittaa kuningasta, eli kyseessä on taas kerran arvonimi. (Nimi myös johtaa puunin kielen kantasanaan MLK, joka merkitsee "antaa härkäjumalalle".)
Molok oli korkea-arvoinen ammonialaisten ja foinikialaisten muinainen jumaluus, johon assosioitui niin ihmisuhrit kuin myöskin härkä.
Ja kun rupeamme paikallistamaan sitä, kuka oli tuon arvonimen takana, ei tarvitse mennä kauaksi, sillä myös Baal Hadadiin assosioituivat niin härkä, kuu kuin tähtikin, mutta myöskin ihmisuhrit.
Ja mitä tulee lapsiuhreihin, muinaiset assyyrialaiset tekstit vahvistavat sen, että lapsiuhreja annettiin Adadille, heidän versiolleen kaananilaisten Hadadista.
Vaikka allekirjoittanut yleensä ei lämpenekään sille ajatukselle, että nämä kaikki Raamatun pahikset ympätään yhdeksi ja samaksi olennoksi (yleensä Saatanaksi - joka oli vielä vanhan testamentin aikana taivaassa, eikä voinut olla noiden takana, samoin sarvet eivät tarkoita paholaista, vaan voimakasta ja valtaa omaavaa olentoa. Esim. Aleksanteri Suuri on kuvattu sarvet päässään, mutta myös Jumalalla on sanottu olevan sellaiset ja Jeesuksella. Kyllä, luit oikein.), niin tässä tapauksessa alkaa näyttämään siltä, että Baalin ja Molokin takana oli sama jumaluus, sillä kuten polyteisteille on tyypillistä, myös ne ottavat yhden jumalan olemaan ylitse muiden, mutta vain nimi vaihtuu. Vaihtoehtoisesti pakanalliset pääjumaluudet omasivat yhteisiä tunnuspiirteitä, kuten edellä mainitut sarvet ja olipa myös nimitys aamutähti yleinen niin pakanallisilla jumalilla, enkeleillä ja jopa itse Jeesuksella.
Lisäksi huomionarvoista on, ettei Baalin, eikä täten Molokinkaan tähti ole heksagrammi, vaan oktogrammi. Toisin kuin väitetään. Oktogrammihan lienee se yleisin pakanallinen tähtimalli, etenkin korkealle arvostettujen jumaluuksien kohdalla. Allekirjoittanut epäileekin sen symboloivan aamutähteä, tähdistä merkittävintä, jota se oli myös universalistisesta näkökulmasta. Esim. Foinikialaisille aamutähti, Venus, tunnettiin "oppaana" - merenkulku on perinteisesti ollut symboliikaltaan myös pitkälti "venuslaista" vielä foinikialaisten jälkeenkin.
Myöhemmin Baalilta tuttu tähti ja kuunsirppi päätyivät uusiokäyttöön, joskin tähden sakaroiden lukumäärä väheni kolmella ja oktogrammista tuli pentagrammi, joka on vastaava kuin mitä kuvio on ns. Venus-transiitissa Venuksen kiertoradassa.
Lukija on voinut nähdäkin kyseisen symbolin jossain:
Unohtamatta tietenkään vapaamuurareiden ryhmittymää nimeltä Shriners:
Väitetysti tuo punainen fez symboloi kristittyjen vereen kastettuja hattuja. Fez kun oli Marokkolainen kaupunki, jossa muslimit hyökkäsivät kristittyjen kimppuun,
Seuraava videosarja kannattaa kuunnella ja katsoa ajan kanssa. sillä tämä sisältää voimakkaita universalismeja. Myöskään tätä kommentaaria ei tulisi jättää sikseen.
Eli tällä videosarjalla on alkuperäiset kaananilaisten uskonnon tekstit mentynä läpi, eikä vain mentynä läpi, vaan niitä verrataan kohta kohdalta Raamatun teksteihin. Tämä on erityisen valaisevaa, kun nyt on tullut näitä skandaalinhakuisia teorisointeja siitä, että esim. Raamatun Jumalan vaimo olisi ollut Ashera. Asiasta tietämättömiä on helppo koijata, käyttämällä näitä universalismeja väärin.
Heti alkuun mainittakoon, että eräällä näistä luennoista esitetään mielenkiintoisesti, että El (kirjoitettu: Ilu - El on translitterointi tuosta nimityksestä), Ashera (Atiratu) ja Baal eivät olisi nimiä, vaan arvonimiä, eli titteleitä. Esim. Asera viittaa jopa moderneissa seemiläisissä kielissä numeroon 10. Esim. Arabiassa se on melkeinpä sama sana: 'asarä.
Siitä lisää tietoa alla olevalla videolla:
Baalin taas voisi kääntää muotoon omistaja, herra, eli jonkun konkreettisen abstraktin asian omaavaksi herruudeksi - Baalin oikea nimi oli Hadad, josta tulee nimitys "Baal Hadad", Baalin tarkoittaessa kyseisessä nimessä "herraa" tai Hadadin omistajaa.
Myöskin kuuluisa Beelzebub on Baal-Sebub, tarkoittaen kirjaimellisesti Sebubin herraa.
Ahasja putosi Samariassa yläsalinsa ristikon läpi ja makasi sairaana. Ja hän lähetti sanansaattajia ja sanoi heille: "Menkää ja kysykää Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta, toivunko minä tästä taudista"
Raamatun alkuperäisessä tekstissä sanaa ba'al lisäksi käytetään henkilöistä, kuten Jaakobista ja Eliaksesta, joiden molempien lempinimien osaksi kuului tuo termi, heistä toista kutsuttiin unien ja toista karvojen baaliksi. Myös lintua voitiin kutsua "siipien baaliksi". Aviomiestäkin voitiin kutsua baaliksi.
Ja löytyypä sieltä myöskin kohta, jossa Jumalaa kutsutaan baaliksi, kohdassa Nahum 1:2, se on merkitty hakasulkeisiin:
"Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen [vihan baal]. Herra kostaa vihollisilleen ja pitää vihaa vihamiehillensä"
Eli kyseessä on lähtökohtaisesti erittäin neutraali sana. Tällä videolla on lisää tietoa aiheeesta:
Universalistisia yhtäläisyyksiä löytyy, ja voidaankin melkein sanoa, että kyseessä on samojen tapahtumien kertominen eri perspektiiveistä - monoteistisesta ja polyteistisesta. Ne sisältävät keskenään jopa kannanottoja toisiensa kertomuksiin. Esim. Siinä missä monoteismissa yksi Jumala teki kaiken, olivat nämä teot jaetut polyteismissa eri alojen jumalien kesken. Jopa taivaallinen neuvosto on molemmissa läsnä, toisessa Jumala ja enkelit, toisessa pääjumala ja muut jumalat. (Pakanatekstissä ja Raamatussa näistä käytetään jopa täsmälleen samaa termiä: Bene'i Elohim!) Kaananilaisessa käsityksessä El ei ollut lähestyttävissä ilman tällaisen alemman jumaluuden apua, kun taas Raamatussa enkelit olivat välittäjiä ihmisen ja Jumalan välillä - kunnes sitten Kristus tuli välimieheksi. Eli tältä pohjalta voidaan huomata, että kaananilaiset olivat alkaneet pitämään yllä korruptoitunutta oppia, jossa enkeleistä oli tullut jumalia.
Eikä nämä universalistiset havainnot ole vain Raamatun ja kaananilaisten välisiä, vaan ne ulottuvat jopa Intiaan asti, sillä esim. Anat on pitkälti sama kuin intialainen Kali. Molemmat on myös kuvattu täsmälleen samalla tavalla, niiden pääkallokaulakorujen tyyliin, eli pääkalloin koristautuneina jumalattarina.
Osa 1.
Osa 2
Osa 3
Osa 4
Esim. Tässä jaksossa on hyvä esimerkki universalismeista: Psalmissa puhutaan jumalista jotka voivat kuolla, samoin Baal Hadad kuolee uskontonsa pyhissä teksteissä.
Samoin Toorasta voimme lukea erikoisen spesifeistä lain kohdista, joiden yleisselityksenä voidaan pitää käskyä olla omaksumasta sen maan pakanoiden tapoja, johon he olivat matkalla, eli Kaananin (samoin Dionysoksen seuraajille ominainen hiustyyli kiellettiin). Ilmeisesti moni spesifinen laki liittyi juuri tähän peruskäskyyn esim. se ettei surua saanut osoittaa viiltelemällä itseään tai tatuoimalla nimiä ihoonsa, nämä molemmat kun olivat Baalin suorittamia tapoja, joita hänen seuraajansa jäljittelivät.
Aftarin tarina kerrotaan myöskin molemmissa kirjoituksissa, Babylonian langennut hallitsija, se joka on Raamatun käännöksissä nimellä Lusifer. Alkuperäisessä tekstissä ei edes tuota nimeä ole, se on puhtaasti kääntäjän keksintö. Alkuperäisessä tekstissä kyseinen nimi Hailel ben Shahar, joka on Ugaritin ja Kaananin jumaluus, Elin poika. Ben Shaharilla oli myöskin veli nimeltä Shalim. Näistä Shahar oli aamun koiton ja Shalim iltahämärän jumaluus. Eli Lusifer ei ole saatana, eikä koko nimeä löydy Raamatusta, se on vasta paljon myöhempi kääntäjän antama nimitys, josta tehtiin virheellinen tulkinta, että saatana olisi valkeuden enkeli (asia mistä Paavali varoitti). Sen sijaan niin kaananilaisten tekstissä kuin Raamatunkin perspektiivistä, tämä olento liittyi juurikin näihin Bene'i Elohimilaisiin enkeliruhtinaisiin, enkelillisiin olentoihin, jotka hallitsivat ihmisiä.
Osa 5
Tässä osassa kerrotaan miten nämä monijumalaisuuden jumalat palvelivat maallisia ja itsekkäitä etuja, heitä ei kiinnostanut miten palvelijansa elivät, eikä heidän palvelijoita juuri kiinnostanut muu kuin se maallinen hyvinvointi jonka he voivat saada. Näin operoivat myöskin alkuperäiset langenneet enkelitkin, Valvojat, jotka vaihtoivat taivaallisen virkansa kaupankäyntiin ihmisten kanssa. Heistä on kerrottu paljon Enokin kirjassa, mutta heihin ja heidän jälkeläisiinsä viitataan pitkin Raamattua, ongelmana vain on, että moderneista raamatuista puuttuu Enokin kirja, vaikka siihenkin on tehty useita kymmeniä viittauksia pitkin Raamattua. Esim. enkelten lankeaminen oli se syy, miksi naisten tuli peittää päänsä seurakunnassa. Alunperin langenneet enkelit kun olivat juurikin näitä Valvoja-luokan enkeleitä, jotka yhtyivät ihmisten naisiin, joista syntyivät nefilimit, jotka puolestaan laittoivat hösseliksi maan päällä, jopa siinä määrin että vedenpaisumus tuli huuhtomaan pahan pois. Tässä tulvassa kuolleiden nefilimien henget ovat ne jotka tunnetaan saastaisina henkinä Raamatussa, ja niiden feminiiniset versiot tunnetaan nimellä Seireenit, mikä on hyvin mielenkiintoinen universalismi jälleen kerran.
Aiheeseen liittyvää
Tässä vielä Baaliin liittyvää materiaalia.
Kuten edellä jo kerrottiin, Baalia saattoi palvoa ilman moraalisia velvollisuuksia. Jumala taas edellytti moraalista säädyllisyyttä osana palvontaansa. Ei siis ihme, että globalistinen eliitti haluaa tällaista vapautta.
Ja jos vielä edellinenkään ei riittänyt, on tässä vielä kaananin käärmemäisistä nefilimeistä juttua:
Tämä viimeinen bonus ei liity enää Baaliin, mutta avartaa näkökenttää universalismien syihin. Näet on löytynyt todisteita siitä, että Raamatun Jumalaa palvoivat myös noina aikoina muutkin kuin juutalaiset. Tämä tahtoo kertoa siitä, että oli aika kun kaikki tiesivät, mutta sitten tieto alkoi korruptoitua. Ei siis ihme, että juutalaisten lait ja säädökset olivat niinkin tiukkoja - kaikkialla vaani korruptio.
Tekstit
