Kyseessä oli nuori nainen (22v.), jota kuitenkin jännittti ja arvelutti moinen vierailu, sillä saatoinhan olla iso paha setä, joka tekee unohtumattomia asioita rohkeliaille tyttösille jotka uskaltautuvat moiseen irtiottoon. Pitää ihailla hänen vakaumustaan, sillä sanoin, tai paremminkin kirjoitin ennen H-hetkeä, että jos ihan käy ylitsepääsemättömäksi jännitysmomentti, voimme tavata myös puolueettomalla maalla, mutta tsirbula päätti pitää päänsä ja näin ollen tavata minut luonani.
Kaahasin hakemaan häntä, tein sen sillä olin muutenkin liikkeellä; normaalisti olen ohjannut naisvieraani joukkoliikenteen käyttäjiksi, sillä enhän minä nyt sentään mikään kyytipalvelu ole.
Lähdettyämme liikkeelle, ja oltuamme hetken jo vauhdeissa, päätän keventää tunnelmaa sanoen:
- Olisiko se rauhoittanut sinua, jos sinut kyytiin ottaessani olisit nähnyt takapenkilläni käärityn maton, köyttä, lapion ja talkkia?
- "..." (täysi hiljaisuus kun tsirbula katsoo sanattomasti suoraan eteensä)
- Se ei siis tainnut keventää tunnelmaa? Kysyn leppoisasti.
- Mihin oikein käännyit? Minkä kautta olet menossa?!
Selitin että minun pitäisi poiketa ottamaan vielä yksi maito matkalta, sillä kaupassa oli liikaa jonoa että olisin jonottanut maitotölkkiä sieltä.
Tunnelma alkoi hiljaksiin heltiämään. Vaikka hieman ei-toivotulla tavalla mennyt kevennykseni - niin helpollla minä höläytän! - ei toiminut aivan kuten olin asian ajatellut. Vaan olisihan siitä tietysti tullut kyllä melkoinen kick ass-tarina kerrottavaksi, jos tuon takia hän olisi hypännyt ulos liikkuvasta autosta tai ruvennut huutamaan, tai jos jollain muulla tavalla deitit olisivat polkaisseet sen johdosta tyhjää. Olisi meinaan naurettavaa riittänyt vielä pitkään!
Nyt, ajatteleva ja tunteva lukija voi tässä vaiheessa hieman pohtia, että kuinka se sitten lopulta meni?
Se meni todella hyvin, sillä lopulta säikky nuorikko äityi jopa jäämään yöksi asti. Tämä siksi, sillä allekirjoittaneen käyttämät playboy-taidot, ja tervetuliaismaljana nautittu punaviini leikkasi (ir)rationaalisilta peloilta kynnet pois. Kehuipa vielä daami seuraavana aamuna, myöskin itse huumoria käyttäen, että kiitoksia vain antoisasta yöstä, ja että tästä reissusta riittää kerrottavaa vielä jälkipolvillekin (mikä taisi perustua tuona yönä syntyneeseen inside-juttuun, minkä alkuperää voi jokainen vain hiki otsalla arvailla, hahahahaha!).
Vaan, nyt onnelliseksi lopuksi (pun intended) ja jokaisen metallipään ilahdukseksi, tarjoiltakoon otsikossa luvattuna yllätyksenä, ei enempää eikä vähempää kuin Six Feet Underin uusi albumi kokonaisuudessaan - metalli-tunnisteeseen ja erilliseksi postaukseksi sitä kun ei tohdi laittaa, sillä se todennäköisesti katoaa linjoilla hetkenä minä hyvänsä, mutta sen sijaan tässä yhteydessä Crypt of the devil-nimellä kulkeva albumi lienee varsin miellyttävä lisä. (Ja sopiihan se myös aika hyvin tarinan alun, mustalla huumorilla höystettyyn kevennykseenkin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti