Kävin tuossa jokin aika sitten kaupassa.
Kaupan kassalla naispuolinen kassa katsoo minua yllättyneenä, ja ilahtuneena: Jani, oletko se sinä?
Pitää myöntää, että olin hetken ns. H. Moilasena. Vastasin: En ikävä kyllä ole.
Kassa: Olet ihan hänen näköisensä.
Minä: No, pitää onnitella, sinulla on sitten komeita miehiä kaveripiirissäsi.
Nainen alkaa nauramaan. Ja lisää että tosin tunsi tämän Janin kymmenen vuotta sitten, muttei ole varma, onko hän enää samannäköinen. Sanoin, että toivotaan ettei ole menettänyt huomattavan hyvää ulkonäköään.
Näin jälkeenpäin tulee mieleen, että on luultavasti tämä Jani jättännyt varsin euforisia muistoja jälkeensä, kun sen verran oli ilahtunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti