Tänään tulee kuluneeksi 12 vuotta Juhani Palomäen kuolemasta. Se oli suurenmoisen lahjakkuuden traaginen loppu. Se vieläkin kaivelee, mutta legenda ja laulut - ne elävät! Ja koska jo tuolloin tuli kirjoitettua obituraari hänelle, niinpä sitä ei tehdä sitä ei tehdä toistamiseen, vaan sen sijaan lyödään tiskiin muistomateriaalia. (Syyt miksi tuo lahjakkuus lähti tiettävästi omankäden kautta, etenkin juuri kun oli saanut kolmannen - ja menestystä niittäneen, uuden bändinsä - albumin valmiiksi, vieläpä keikkaa edeltävänä päivänä, ei ole vieläkään tiedossa.)
Aloitamme tällä Juhanin harvinaisella esiintymisellä suomeksi, Suru nimisen orkesterin Usva-nimisellä raidalla.
Sitä seuraa harvinainen live Yearningin ruorissa:
Unohtamatta haastattelua.
Ja fanin tekemää tribuuttia.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti