Sään kanssa oli uskomaton onni. Satoi kaatamalla kun
Miguelos Miguelos Miguelos tuli noutamaan minua, ja vielä kun kävelimme
Alkosta autolle, saimme laittaa kinttua toisen eteen oikein rivakasti. Mutta sitten kun nappailimme napsukaisia päämajassa, alkoi aurinko paistamaan – sopivasti, juuri kun sain kuunneltua
Paradise Lostin Draconian Times:in
Legacy Editionin 5.1 miksaus DVD:n loppuun. Vaikka tuon levypaketin idea vaikutti lupaavalta, niin pitää sanoa että ei tämä nyt ihan niin hätkähdyttävä kokemus ole, että se vuoksi hankkisi kotiteatterilaitteistoa, vaikka ehkä tuon tuplaCD:n hankkisikin jo sen remasteroinnin vuoksi. Kotiteatterilaitteistoa kuunnellessa on nimittäin optimaalista olla yhdessä paikassa, mielellään hirveästi hötkyilemättä, jotta äänikokemus on täydellinen, ja se voi etenkin aloitellessa olla tuskatusttava kokemus.
Ennen kun menimme kunnian kentille, menimme suunnitelmani mukaisesti
Pyynikin Porttiin. Tuo taitelijaravintola, jonka sisuksissa velloo porukka täysissä pieruissaan jo siinä launatai-iltapäivisin, silloin kun paikka on juuri vasta avannut. Ravintola kuitenkin on siisti ja hieno sisältä, eikä suinkaan mikään lähiöräkälä. Etenkin sen vessa on suoranainen salonki, vielä jonkun palkinnon aikoinaan voittanut. Ihastuttava pieni paikka, jossa on hyvä käydä nauttimassa malja ennen tai jälkeen golffausten! (Myös
Janne Böy oli käynyt siellä ihan samoihin aikoihin kuin me, mutta polttariporukan kanssa - pieni maailma jne.) Siellä nautimme mallasjuomia, ja hyvä rokkaava musiikki soi. Niistä mieleen jäi
Metallican Load:in biisi
Ain't My Bitch. Tuo albumi oli hyvä levy, se, ja
St. Anger, molemmat olivat hyviä levyjä jo siksikin että niillä bändi teki sen mitä se itse halusi, eikä sitä mitä massoittuneet fanit halusivat. Pitää muistaa ettei bändi voi periaatteessa pettää fanejaan kehittymällä, vain menemällä alle tasonsa, ehkä jopa niin että se tekee saman albumin uudestaan (uuden keksiminen on huomattavasti hankalampaa kuin vanhan uusiksi lämmittely). Vanhat fanit ovat olleet joskus uusia, ja ehkä hieman vastahakoisiakin faneja. Siispä Metallican viimeisin levy, missä taas soitetaan kiltisti radiokelpoistakin rokkia E-säädöin, ei ole munarikas levy joka jää historiaan, Load ja St. Anger ovat - Reload ei olltu niin kummallinen, ei huonokaan, mutta ei silti muu kuin Loadin jatke. Vaikka sanottakoot nyt, että Metallica on ollut minulle aina bändi muiden joukossa, niin silti ns. klassisen Metallican parasta tarjontaa oli puolestaan
...And Justice For All.
Alkumaljoilta kokosimme itsemme ja reppumme, ja lähdimme lampsimaan läheiselle kentälle. Näytti siltä että sade oli ja pysyi poissa. Mutta mottona olikin:
Minigolfkauden ja punaviiniboxin avajaiset tänään. Sateen yllättäessä voimmekin aprikoida samettisessa punkkupöhnässä: Ovatpahan ainakin radat vapaina.
Seuraavaksi kattava kuvakimara tapahtumasta:
 |
| Vittuiltiinkohan meille, kun antoivat sinisen ja keltaisen pallon? |
 |
| Tiger Woods ei ole mitään näiden kovien nimien rinnalla! |
 |
| Nesteytystä varten on oltava aina juoma lähellä! |
 |
| Miettikö Miguelos lyöntiä vaiko naisen ulkosynnyttimiä? |
 |
| Miguelos yritti ilmeisesti saada pallon peräti kahden radan reikiin, mutta heteromies haluaakin kaksi rataa kerralla! Tai sitten vastauksen voi päätellä edellisen kuvan tekstistä |
 |
| Minigolf on rankka laji, välikuolema on korjannut satoaan, eikä edes ryhtinuorison esimerkkijäsen sitä voinut välttää. Allekirjoittanut puolestaan nesteytti itseään tuon ajan punaviinillä, ei huono idea sekään. |
 |
| Takaisin elävienkirjoihin palannut side-kick; on se vaan reipas ja potra poika! |
Melko usein, Migueloksen kanssa, saan päähäni että rupean haastattelemaan naisia aiheena Miguelos ja tämän elämän suuret kysymykset. Pelien jälkeen, kun olimme käyneet syömässä, jotkut meistä sammumassa ja jotkut juomassa hieman lisää päämajalla, siirryimme siitä sitten kaupungin yöhön ns. pelien jatkoille. Tällöin näihin edellä mainittuihin haastattelurupeamiin lukeutui se, että kannattaisiko Migueloksen ostaa himoitsemansa moottoripyörä. Miguelos istui pöydässä, ja minä juttelin naisille, siellä he sitten katselivat häntä ja kommentoivat. Mietin että olisin saattanut tehdä käytännön pilan ja kysyä että kannattaako kaverini tehdä sukupuolenvaihdosleikkaus, jolloin heidän katsoessa Miguelosta olisi tämä hymyillyt ja ehkä vilkuttanutkin heille merkiksi siitä että kyseessä on juuri se mies mistä oli puhe.
Krapula-aamuna Miguelos sitten tuli siihen tulokseen että hän moottoripyörän hankkimista ennemmin tuunaa mallini mukaisesti
Ruoskaa aka.
Subarua mallia
Piiska (siinä on turbo, ja seuraava asennettava olisi vapaavirtaussuodatin mikä minunkin
Prellussani on – vieläpä niin hieno, että auto sai välittömästi
Mach 3-luokituksen jo pelkästä sen ulkonäeöstä. Moottoritielle voin kaasuttaa vain
Pirkkalan lentokentältä) Tämän päätöksen johdosta kannamme mukanamme valokuva-albumia jossa on kuvia Piiskasta, tämän sisä- ja ulkotiloista sekä konehuoneistosta.
"Kannattaisiko tähän ostaa vapaavirtaussuodatin, entä intörkuuler?"
Jatkoilla tyttöset tykkäsivät. Muistan erään blondin jonka Miguelos sanoi hinkuvan siinä määrin minun viereeni baaritiskillä, että hänen kaverinsa repi tätä paidasta. Ikävä kyllä en siinä mökässä kuullut kunnolla mitä hän sanoi, mutta heti kun juoma ojennettiin minulle hän tarttui siihen, jolloin minä tartuin juomaan ja otin sen itselleni
“soo soo”. Myöhemmin kun ohitin tuon melko nätin blondin (pitkä ja vaalea, pitkin hiuksin, kuin jokin malli) tämä irvisti minulle (samalla tavalla kun pikkutytöt tekevät kun he vähän tykkäävät pojasta), jolloin minä hymyilin hänelle (ilkikurisesti kuin se poika josta tykätään) ja hän näytti keskisormea, ja minä näytin takaisin. Fibat eivät siitä huolimatta olleet pahat, vaikka ehkä joku sivustaseuraaja olisikin voinut ajatella että asiat olisivat olleet niin pahasti että olisimme joskus seurustelleet. Minulla on tapana erottaa tälläinen, johtuu ehkä siitä että minulle on joskus oltu melko vakavissaankin vihaisia.
Lopetusbiisin voinkin omistaa sitten hänelle, tai ennemin sille mäkin myyjälle.
... Ja koska nyt lukija voi aatoksissaan miettiä että kumpi voitti ja miten kävi avajaismatsissamme. Minä sanon, että tärkeintä on että me pelasimme, osuimme aika ajoin reikiin ja että olemme yhä elossa, vaurioita vailla ja että meillä jokaisella on toisemme.
Tekstit
