Lahjaton Joulukertomus & Opettavainen Tarina

Näin joulun kunniaksi ajattelin kirjoittaa/vapauttaa/viimeistellä erän joulukertomuksia.

Nyt, saa nähdä miten se tavoite toteutuu, mutta aloitettakoot nyt tämän varsinaisen joulun kunniaksi tällä aattokertomuksella (todellakin, se joulupäivä on se varsinainen joulu - mietin miten lapsukaiset muualla ovatkaan joutuneet kestämään, kun heidän on pitänyt odottaa joulupäiväaamuun).

Itse olen hyvinkin jouluinen ihminen, ja se tarkoittaa sitä, että jos en nyt pidä pukin käymistä tärkeänä, niin kyllä vähintäänkin ne muut jouluperinteet ovat merkityksellisiä asioita - tähän sisältyvät myöskin lahjat.

Niistä on myös tämän kertainen kirjoitukseni kertova.

Kertomus taas ajankohdaltaan sijoittuu aattoon - jouluaatto on se päivä, jolloin koko perhe aloittaa joulunpyhät, jolloin pelataan hauskaa seurapeliä nimeltä: Kuka saa ensimmäisenä diabeteksen.

Näin pohjustuksena kerrottakoon, että eräs tämän vuoden ominainen piirre on ollut se, että vaikkakin numerologinen vuosi numero 8 on luvannut "veronpalautuksia" ja saamisia, niin siitä huolimatta tänä vuonna on oppinut yhden jos toisenkin asian itsestään. Sekä elämästä.

Nyt lähinnä jälkimmäinen kategoria tullaan asettamaan pöydälle, tapetille, näytteille.

Nimittäin tänä jouluna saimme kerrassaan loistavan idean: Tilataan lahjoista pääosa postimyynnistä!

Eikä mistä tahansa postimyyntikatalogista, vaan ihan vallan ulkomailta, maista kuten Saksa ja Amerikka.

Idea oli hyvä myös siinä vaiheessa kun sitä alettiin toteuttamaan, sillä hinnat, laatu ja tuotteet olivat poikkeuksellisen hyvässä suhteessa toisiinsa nähden.

Nyt, joku arvaa varmasti mihin tämä on menossa; "kyllä meinaan naurattikin mitä tapahtui seuraavaksi/pidettiin pokkaa kuin Pirkka-Pekka Petelius sketsissään".

No, kun oltiin hoidettu pukkikeikat, ja syötiin kunnollinen jouluateria, jouduttiin toteamaan että Murphy ei ole ollut joululomalla lakeineen, vaan oli ankarana lakimiehenä päättänyt muistaa meitä myös jouluna.

Saksasta tilatut lahjat kyllä lähtivät oitis, saksalaisella tehokkuudella, mutta välikädet siinä matkalla tupeksivat siinä määrin että nämä kyseiset toimitukset viettivät aaton jossain varastotilassa.

Amerikkalaiset lahjat yllättäen tulivat perille jo ennen saksalaisia, vaikka eivät millään pikapostilla liikkuneetkaan. Ne sen sijaan jäivät tulliin, mikä tarkoittaa sitä, että tullin jouluterveisiksi jäivätkin sitten tulliselvitysten täyttölaput

Siinä sitten availlessa paketteja, jotka sisälsivät kaikkea aina sukista suklaalaatikkoihin, lopultakin tulin törmänneeksi pakettiin joka sisälsi odotetun ja toivotun komedian.

Tämä herätti ensin "taidanpa katsoa tätä jouluyönä"-reaktion, joka taas johti seuraavaksi "perhana, pitäisikö sitä hankkia blu-ray-soitin?"-reaktioon; levy kun oli aavistuksen väärää formaattia.

Siinä vaiheessa kurotin jo tummaa jouluolutta sisältänyttä maljaani, kun alettiin spekuloida, että oliko kuittikaan enää jäljellä tuosta elokuvasta.

No, ensimmäisen maailman ongelmiahan nämä, ja etäisyyden kasvaessa aika viihdyttäviäkin.

Ei muuta kuin hyvää joulun jatkoa, jos oma ei riitä, tai jotain tälläistä