Oli, taas kerran, aikalailla tonninseteli-moodi päällä, kun astuin ulos kirjaston ovesta, ja huomasin että siellä kirjaimellisesti satoi kaatamalla. Se oli niin kolossaallinen sade, että ihmiset olivat pakkautuneet kaikki ovien ja seinien viereen.
Olin lainannut kirjan nimeltä "Valkoinen Lootussutra - buddhalaisten myyttien sanoma", ja se elämysvaihe tuli siinä, kun sitten päätin ajankuluksi lukea, ja avasin kirjan satunnaisesta kohdasta. En meinannut silmiäni uskoa, kun se aukeni kohdasta joka käsitteli sateen symboliikkaa:
"mutta sitten muutama päivä sadekauden alkamisen jälkeen, tapahtuu ihmeellinen asia. Aivan kuin taikaiskusta keltainen ja kova maanpinta yhtäkkiä muuttuu kokonaan vihreäksi ja kaikenlaiset kasvit nostavat päätään...Bambujen ja banaanipuiden varret kasvavat monta senttiä yhdessä yössä. Jokainen pensas, jokainen puu, jokainen tiheikkö, jokainen kasvi alkaa kasvaa. Niin monen kuukauden intensiivisen kuumuuden ja kuivuuden jälkeen sadekauden alkua tervehditään Intiassa sellaisella ilolla, jota englantilaisten ihmisen on vaikeata kuvitella, kun he ajattelevat kevätsateita."
Tuossa siis katkelma sen aukeaman alusta, tästä se jatkui puolentoista aukeaman Buddhan julkilausumalla, jossa kuvailtiin vastaavaa - tässä alusta ja lopusta samplet:
"se on kuin suuri pilvi, joka kohoaa maailman ylle ja peittää kaiken kaikkialla, ihana pilvi täynnä kosteutta...samalla tavoin myös Buddha ilmestyy tänne maailmaan kuin suuri sadepilvi, joka peittää kaiken kaikkialla. Ja ilmestyttyään maailmaan hän elollisten olentojen vuoksi erittelee ja julistaa totutttaa kaikista laeista."
Ja jos tämä synkronisiteetti ei vielä ollut tarpeeksi merkillinen, niin pienehkö äimistyksen aalto kulki lävitseni, kun juuri luettuani tuon aukeaman, tuo kolossaalinen sade lakkasi. Jopa tuo kommentaarissa mainittu englantikin tuli edustetuksi, kun sateen lakattua vieressäni ollutta ovea tuli koittamaan auki - kukas muukaan - kuin aito, englantilainen herrasmies. Sanoin suomeksi (ja Sunn O))):a kuunnellen) että "se on kiinni", jolloin mies kysyi englanniksi "is it closed?", jolloin minäkin ryhdyin puhumaan lontoolaista. Mies mainitsi sateesta, varsin osuvasti, miten se yllätti kirjaston aukioloaikojen lisäksi, johon minä sanoin että: "Well, welcome to Finland, this is our summer", johon herrasmies totesi että on myös kuullut sanottavan että Suomessa olisi hyvinkin lämmintä kesällä, johon vastasin: "Yeah, we either have these amazonian rain forest kind of rains here, or it's burning hot", ja ennen kun britti ehti vastata mitään (olimme samalla kävelemässä ylittämään tietä) tulee taksi ja vetää sen minkä autosta lähtee suoraan vesilätäkköön, niin että ehdimme juuri alta pois. Mies katsoo minua hieman järkyttyneen näköisenä, suu hakien sanaa mitä oli joko sanomassa tai miten kommentoisi tapahtunutta, jolloin sanoin kylmän tyynesti: "And we also have some asshole taxi drivers too!" Johon hän nauroi, ja sanoi sen olleen juuri se sana, mitä hän oli ollut etsimässä.
Ja tässä vielä mainittua Sunn O))):a.
Tämä raita ei soinut kun tämä tapahtui, mutta albumia (ØØVOID) jolla tämä on, sen sijaan kuuntelin.
Siksipä loistava avausraita on myös hyvä päätösbiisi.
(Olen luultavasti addiktoitunut tähän bändiin/musiikkiin; minun on saatava päivittäinen dronefixini!)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti