"Keskustorin toisella puolen" oli kaksi naista, joista toinen oli pukeutunut intialaisittain, ja hänen ulkonäöstään sekä puheensa aksentista saatoin päätellä, että kyseessä oli aito intialainen nainen.
Tämän vieressä oli toinen nainen, joka tulkkasi tämän kovaan ääneen julistamaansa saarnaa.
Mitä uskontoa hän edusti?
En tiedä, mutta on aika veto tulla evankeloimaan, tai varoitus-saarnaamaan Intiasta Suomeen.
Kun kävelin heistä ohitse, oli saarna siinä vaiheessa, että hän varoitti vakavaan sävyyn, että Suomeen on saapumassa jokin mikä ei ole totisesti hyvä.
Saavuin heidät ohittaneena keskustorin "toiselle kulmalle", ja siellä oli Vartiotornikerho pitämässä majaansa, lehtihyllyineen.
Olin hieman pettynyt, he vain chillailivat, eivätkä pitäneet sen kummempaa meteliä, vaikka tiedän hyvin että heidän vuosikymmenittäinen sanomansa on, että tämän maailmanajan loppu on lähellä.
Palattuani takaisin, intialainen nainen jatkoi saarnaansa, ja suomalainen tulkkasi.
Kuulin seuraavaa: "Jumala haluaa pelastaa teidät suomalaiset, mutta teidän on kaduttava!"
Se oli hyvin väkevä hetki, vieläpä kun mietin poliittisten suuntausten voimakasta kuohuntaa, ja sitä minkä arvomaailman tulemme valitsemaan jatkossa ohjenuoraksemme.
Tunnelma oli lähes surrealistinen, sähköinen ja jopa jollain tavalla nostattava.
Tämän jälkeen olin jo toisessa keskustan osassa, siellä taas oli katusoittaja.
Juuri kun tulin hänen kohdalleen, hän lauloi: "but they just couldn't kill the beast".
Voin vakuuttaa, että siinä oli Voimaa, sillä se oli osana tätä eskatologista kuvastoa, sillä Peto on se, joka lopussa ottaa vallan kansakunnista, ja jokainen joka ei sitä tai sen merkkiä kumarra, tuomitaan kuolemaan.
Kuvaavaa on myös se, miten kuuntelin tätä kappaletta juuri ennen kun lähdin kaupungille:
May the hand of God strike them down
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti