Covered In Blood 2 (+ biisiesittely!)

DOWNLOAD Now For Free (First click the title below, and then click the "download" button:)
LATAA Nyt Ilmaiseksi (klikkaa albumin nimeä alhaalta, ja sitten "download"-nappia:) 

Covered In Blood 2

Track listing

1. Venehellä Vaskisella (CMX cover)
2. This Is Love (PJ Harvey cover)
3. You Suffer (Napalm Death cover)
4. Scum (Nick Cave and the Bad Seeds cover)
5. CC Rider (trad.)
6. Deathtime (Turbonegro cover)

Biisiesittely

1. Venehellä Vaskisella. Luultavasti monen asiantuntijan mielestä erittäin kyseenalainen valinta avausraidaksi, sillä tälläinen olisi lähinnä hyvä päätösraita. Vaan Deathtime ei tottele moisia konventionalismin sääntöjä, vaan kokeilee, tekee, kasvaa ja kehittyy - Deathtime ei tee kavereita, se tekee ystäviä. Siksipä tämä melkoisen hämärä death ambient/death hop-tyylisuunnan cover onkin seremoniallisena avausraitana tälle cover-ep:lle. Alkuperäinen kappale löytyy eräältä vanhalta ja harvinaiselta CMX:n EP:ltä (Musiikin Ystävälliset Kasvot), ja voidaankin sanoa, että tämä kappale edustaa sitä samaa "Charlien nuoruuden helmet"-linjaa, jota edusti myös edellisellä Covered In Blood:illa biisi kuten Stagger Lee, joka myös poikkesi linjasta edustaen aikakauden ensimmästä doom-raitaa. Alkuperäinen versio tästä kappaleesta epäilemättä on melko yksinkertainen, mutta Deathtimen politiikkaan ei yleensä kuulu tehdä hiilikopiota coverista, vaan coverin tulee olla oma versio toisen kappaleesta. Tämä ei paljoa vaikuttanut kappaleen yksinkertaisuuteen, mutta Deathtimen versiossa on oma riipivä tunnelmansa, kuin initiaatioriitissä jota et vielä tunne.

2. This Is Love. Kakkosbiisi, joka myös lukeutuu bändin henkilökohtaisiin suosikkeihini - mahdollinen vihjaus uudesta suunnastakin samalla? Luoja yksin tietää! Alkuperäinen kappale on ihastuttavan, lempinaistartistini PJ Harveyn rokkibiisi (joka on muuten vedetty jopa D:stä, Deathtimen versio C:stä, ne ovat melkein naapurit!) jota pyrin kuitenkin raskauttamaan ja metalloimaan Deathtimen makuiseksi; tuloksena on omaperäinen ja poljennoltaan joutuisa death rock-biisi. Keskivaiheissa on alkuperäisessä versiossa kepeä ja maalaileva kohta, jonka Deathtime on puolestaan korvannut death-vaikutteisella ja groovaavalla poljennolla, joka antaa omaperäisen signatuurin tähän versiointiin. Biisiä on hyvin vähän muutettu, mitä nyt jotain kohtaa on saatettu soitaa vähemmän aikaa ja jotain kauemman aikaa - näin joutuisassa versiossa se luo tilaa, ja toisaalta pitää intesiteetin yllä (kokeilin myös tehdä lähemmäksi 1:1 versiota, ei toiminut niin ilmavasti). Myöskin lisäämäni ylimääräinen "come on babe" vetäsy ei kuulunut alkuperäiseen versioon, mutta tässä se oli kuin nappi maustevoita mehevän pihvin katolla. "Even in the summer, even in the spring, you can never get too much of a wonderful thing"

3. You suffer (but why). Siinä oli tämän biisin sanoma, ja biisi. Tämä kokolailla noin sekunnin mittainen biisi pääsi ansaitusti Guinessin ennätysten kirjaan maailman lyhyimpänä biisinä.
Joskus kun aloin äänittämään Prayer of Deathia, tulin siinä samalla laitteita kokeillessa myös vetäiseeksi tämän, ihan jo mielenkiinnosta. Hätäinen sai olla. No. Tämän pidempää esittelyä tämä ei juuri vaadikaan.

4. Scum.  Ttämä kyseinen Nick Caven biisihän oli alunperin bonusraitana eräällä hänen vanhemmalla levyllään. Äänenlaatu ei ollut turhan hyvä, mutta kyllä siitä sen sai selvän että kappaleessa oli hyvä nitisevä groove, ja todella häijyllä asenteella kirjoitetut sanat. Siitä se idea, taas kerran, lähti. Koska kappaleesta ei juuri saanut selvää, puhumattakaan että mitään tietoa olisi ollut miten se menee kitaralla, pääsin käyttämään luovuuttani. Melko hyvin mielestäni onnistuin tämän biisin konvertoimisessa kunnon offensiiviseksi deathmetal-kipaleeksi. Tyyliltään istuu hyvin Brutalin biisien sekaan. Tässä myös kuullaan PUHDASTA laulua minulta, tosin aikalailla jäljitellen tämän kappaleen alkuperäistä introkiekumista. Lopulliset vokaalit vedin lähes yhdeltä seisomalta, eräänlaisena bonus-ottona, kun satuin näkemään harvinaisen "inspiroivan" näyn kaupungilla, ja tästä syystä se kokemus, jonka jotkut saavat aikaan sinussa sapenamakuna suussa, antoi melkoisesti aggresiivisuutta ja tunnetta mukaan vokaaleihin. Alunperin vokaalit oli paljon letargisemmat ja pohjalle miksatummat. (Biisi oli omistettu aikoinaan eräälle Nick Caven kaverille, joka myös oli musakriitikko - Mat Stone, joka erehtyi antamaan taitelija Nikolle huonot pojot, tästä syystä melko railakas kauna maistuukin tässä biisissä. Allekirjoittaneella ei tosin ole mitään kyseistä kriitikkoa vastaan, eikä tällä coveroinnilla ole mitään sellaista statement-pohjaa).

5. CC Rider.  Tämä oli "trad."-sävelmä. Eli ei kenenkään biisi erityisesti. Mutta laitan tämän versioinin joka palveli alkuperäisenä innoittajana. Muistan kun ajelin jonain kauniina päivänä Prellulla, ja tulin kuunnelleeksi tämän nimenomaisen biisin musiikkia, ja tietysti sanoja.  Ne olivat silkkaa deathmetallia! Siitä se idea sitten lähti, ja kohta meillä olikin tuo kuuluisa "Pulkkisen tunnari" työn alla. Varsinaiset musiikit on taas mallinnettu pitkälti The Monkeesin version pohjalta, ja sanoihin on lisätty omaa bändin symboliikkaa.

6. Deathtime. Nyt, vaikka tämän kappaleen nimi on Deathtime, ei sillä silti ole mitään vaikutusta bändin nimeämisen kanssa - päinvastoin, sillä vasta kun ensimmäiset julkaisut olivat leivonnassa/julkaistut, rupesin etsimään löytyisikö jotain saman nimistä youtubesta, ja sieltä löytyi tämä. Biisi on menevä, ja sen mustalla huumorilla varustetut sanat, ja sattumalta bändin nimen kanssa hyvin tuttu biisin nimi saivat minussa aikaan ajatuksen. Myöhemmin samana vuonna (2010), kun olin tämän löytänyt, aloin sitten puuhastella Obliteration EP:tä, josta tulikin varsin suosiollinen, ja kyseisen EP:n äänitysten lopussa vielä soittelin kitaralla tuon biisin digitaaliselle narulle. Myöhemmin siihen tuli vasta loput romppeet, vuonna 2011. Tämä nyt on melkoista lo-fi:ta, mutta istuu hyvin mukaan jo nostalgiasyistä.