Ylimääräinen uutiskatsaus: Tampereen Keskustan Palo!

Kohta Tampereen keskustan yrityksille ja liikekiinteistöille ei enää myönnetä palovakuutuksia. Jokainen paikallinen ymmärtää mikseikö.

Viime yönä, tai oikeastaan aamulla (jolloin minä olen - aika ajoin - suorittamassa tiibetiläisiä aamuliikkeitä, juomassa vihreän teen, ja lukemassa kappaleen hengellisesti kehittävää kirjallisuutta, jonka jälkeen vielä meditoin) sattui jälleen Tampereen keskustassa ikävä tulipalo-onnettomuus.

Siispä Xeimian Chronicles:in yhden hengen uutis- ja kuvausryhmä lähti paikalle. Ei ehkä ihan kuitenkaan vielä tuohon aikaan, vaan iltapäivällä, ottaakseen selvää mitä on tapahtunut. Onhan tämä blogi sentään tunnettu sen gonzojournalistisesta toiminnasta, joka on maan kärkiluokkaa.

Kun saavuin paikalle, oli siellä edelleenkin paloautoja. Poliisit olivat tukkineet autoilta molemmat puolet pääkadun suikaleista. Paikalla oli myöskin luonnollisesti ihmisiä jotka olivat uteliaita – niin myös minä, mutta minä olinkin hoitamassa tiedostusopin tohtoraalista tehtävääni!

Tapahtui mielenkiintoinen sosiaalispsykologinen toiminto, kun aloin ottamaan paikasta valokuvia, ryhtyivät siihen pian monet muutkin ihmiset. Ensin vieressäni seissyt vanhempi mies, sitten todennäköisesti paikkaa alunperin ohittamassa ollut ulkomaalainen mies, ja myöhemmin vielä jotain nuoria. Kuulin nuorten naisten, eli likkojen puhuvan toisilleen määrätietoisesti: “En mä tajuu tota niinku, että mix täzzä otetaan kuvii, d44, kuin noi on niinq iha tavallisii taloi”. Tämän nimi oli Leena Vittu Mölliperälä-Pärekori- Jormanainen ja toisen Ulla-Martti Gyllenbögel, joka vastasi napakasti: “Whaad evöööh.”

Mutta tässä kuvakimara.

Ne kertonevat enemmän kuin tuhatkunta sanaa.

Mainittakoot nyt silti että kuulin sellaisia asioita sisäpiiritietona, kun olin korva kovana, että eräs puhelimeen puhunut nainen osasi kertoa jonkun hypänneen alas kolmannesta kerroksesta. Ja hän kertoi myös että vastoin luultua (että palo olisi lähtenyt arabien kebabkioskista) onkin niin että se lähti yökerhosta nimeltä Love Hotel. Parempi etten kuitenkaan ala kertomaan kun olen ollut tuossa yökerhossa naisissa, tai ilman naista. Se on ihan eri aihe.[Huom. Jutun juuri ollessa oikoluvun alaisena, luin että uutta tietoa on saatu, Aamulehden jutun mukaan palo lähti kebab-ravintolasta ja siinä jopa epäillään tuhopolttoa - onko väärin sanoa että mamujen tyyli tehdä yrityskierrätystä on edennyt pisteeseen, että se ei enää toimi vaan heidän ollut pakko tehdä vakutuuspetos, vai olivatko kaksi paikalta poistunutta kenties vastarinnassa nimenomaan näitä etnisiä vähemmistöyrittäjiä kohtaan? Minä itse epäilen jälkimmäistä, sillä räjähdys tuntuu melko oudolta - verratkaa tapahtumaa McDonaldsin paloon, joka myös oli ravintolapalo, kiitos]

Baarin edusta tässä kunnossa, vaikka minä en edes ollut koko viikonloppuna viihtellä - oh the mirth!

Tämä on otettu kadun vastakkaiselta puolelta, että sieltä on tullut kamaa aika voimalla!

Voimalla hyvinkin, polkupyörän renkaan vannekin on jopa vääntynyt!

Minulla ei ole hajuakaan mitä olin tekemässä kun otin tämän kuvan, se kai tuli vahingossa.

Tämä biisi ei liity mitenkään tapahtumiin. Tai voi se sikäli liittyä, että se soisi taustalla jos olisin tuolla matkalla mennyt johonkin liikkeeseen ostamaan hyödykeen, ja nähnyt tiskin takana kauniin naisen. Olisin sanonut hänen miespuolisille työkavereilleen: Te pojat menette nyt pistämään liikkeen oven lukkoon, ja sitten kipitätte takahuoneeseen, sillä minä maksan ostokseni tämän tytön kanssa tässä tiskillä. Luonnossa. (Jos ihmiset olisivat voineet nähdä liikkeeseen, olisin näyttänyt heille hyvin treenattua hauistani ja he olisivat ryhtyneet antamaan aplodeja. Olisin kyllä ansainnut ne.).